Neljä hyvinkin keskeisellä paikalla kasvanutta isoa koivua oli pakko jo kaataa, ennen kuin kaatuvat lahonneena itsekseen. Surullista. Mutta huuhailijan päässä alkoi möyriä ja mietteet heidän arvoiselleen käytölle (arvokkuudesta voivat kyllä olla eri mieltä) selkiytyivät. Pyysin jättämään runkoa jokaiseen jäljelle. Kahdesta tuli amppelitelineitä ja kahdesta puutarhatonttujen asumukset. Apua, tähänkin olen syyllistynyt! Tonttula valmistuu pikkuhiljaa, mutta mahtaakohan koskaan tulla ihan valmiiksi. Niinhän se aina talojen kanssa on...
Kokeilin noviisina betonitöiden tekoa puutarhaan ja sain muutaman ehjänä pysyneen yksilön jopa onnistumaan. Tosin kirjaimista onnistuin jo rikkomaan yhden mutta muuten selvisin suht vähillä vahingoilla. Kivaa puuhaa mutta vaatii vielä harjoittelua.. Tätä täytyy kyllä vielä kokeilla uudelleen uusia ideoita tuli tehdessä rutkasti. Lisää tekemisestä voit lukea Vaahtokarkkia ja Salmiakkia blogista.