Kattoparru

Olipa projekti! Yltiöoptimistina ajattelin, että äkkiäkös tuommonen mökki pykätään... No, suhteellistahan tuo. Yhdessä kesässä pystyyn on kuitenkin sitten ainakin myöhemmin ajateltuna aika äkkiä. Nyt on ulkokuori ihan viittä vaille valmis (räystäänaluslaudat enää!) ja sisätilojen stailaus on kovassa käynnissä. Menneenä viikonloppuna on ollut sukulaisia koenukkumassa ja hyväksi totesivat. Toinen käyttötarkoitus siis toimii! Talvi näyttää, miten toinen tehtävä onnistuu. Kesäkukkien talvetus siis.

Käydäänpäs välillä yläkerrassa pienellä pyörähdyksellä. Yläkerran aulaa ei voi esitellä yhdellä kertaa, liian pitkä teksti siitä tulisi. Aloitan esittelyn aulan pienemmästä tilasta, kapeasta kaistaleesta rappusten kupeesta. Koko aula oli valkoinen, eikä katon mahtava muoto mielestämme päässyt esille ansaitsemallaan tavalla. Jotain täytyi muuttaa, jotta iso aula ei jäisi kolkon tuntuiseksi...

Entinen terassikalustus oli palvellut jo kohta 10 vuotta ja oli edelleen käyttökelpoinen, mutta kävi pieneksi perheemme käyttöön, joten pöytäryhmä uusittiin hyödyntäen vanhaa ja uutta. Tuolit ovat uudet, mutta pöytälevy on polttopuiksi joutumiselta pelastettu, lähes satavuotias ison pirtin pöytälevy, johon tehtiin uudet jalat ja putsattiin. Myös terassia jatkettiin koko talon sivun pituiseksi ja lopulta rakennettiin pergola ja istutettiin villiviiniä ja viinirypäleitä kasvamaan pilareita pitkin. Ja kaiken kruunaa valot pimeneviin iltoihin.

Asumme 166-vuotta vanhassa Torpassa. Torppaa on aina rakkaudella hoidettu, eikä se ole koskaan ollut asumaton. Se oli todella hyvässä kunnossa, kun muutimme. Mutta tietenkin halusimme remontoida torppaa hieman omannäköisemmäksi. Kuitenkin vanhaa kunnioittaen.❤️ Olemme tehneet kaikki remontit perinteisillä menetelmillä ja hengittävillä materiaaleilla. Harmillisen vähän on tullut otettua kuvia ennen remonttia, mutta tässä joitain kuvia.