Halusimme palauttaa rintamamiestalon keittiöön ajan henkeä. MDF-kaapit saivat lähteä, tilalle tuli 50-luvun puiset kaapit. Löysimme ne eräästä purkutuomion saaneesta keittiöstä ja puuseppäystävä auttoi meitä kunnostamaan ne. Turkoosi astiakaappi pelastettiin miehen lapsuudenkodin ladosta ja kunnostettiin. Muutenkin keittiön sisustus on tehty mahdollisimman paljon itse, kierrätys- ja kirppariperiaatteella.
Kotimme sydän on ehtinyt jo kohta 13 vuoden ikään. Alunperin pyökinsävyiset ovet ja levyt olen vuosia sitten maalannut valkoiseksi ja hiomapaperilla kuluttanut vanhahtaviksi. Välitilan laatat olen maalannut kaakelimaalilla. Olen jo pitkään haaveillut keittiöremontista ja koonnut leikekirjaan asioita, mitä uuteen keittiööni haluan. Mutta nyt mennään vielä tällä ..
Kodikasta tupakeittiötä hallitsee suuri leivinuuni. Vanhat ruutuikkunat päästävät auringon sisään kahdelta suunnalta. Peiliovet aukeavat eteiseen, olohuoneeseen ja kammariin. Keittiö on tämän kodin sydän; siellä viihdytään, kokataan, opiskellaan, askarrellaan, leivotaan, juhlitaan ja eletään arkea.
Ennen keittiössä oli aika vahvan värinen seinä. Koko keittiö maalattiin valkoiseksi kattoa myöten ja yhdelle seinälle laitettiin tapetti mikä muistuttaa lautaseinää. Jääkaapin vierestä poistettiin kaikki kaapit ja tilalle laitettiin uusvanha astiakaappi. Keittiön yläkaapin vierestä astianpesukoneen yläpuolelta poistettiin pyökin väriset avohyllyt ja tilalle laitettiin vanha puinen kaappi. Huuva oli kuparin värinen ja se maalattiin mustaksi. Myös jääkaappi sai yllensä liitutaulumaalia! Ja mikä parasta... ihana vanha puuhella toimii!!! Remontti tehtiin aika pienellä budjetilla ja lopputulokseen olemme todella tyytyväisiä :)
Pikkutalon isoveljen nimi on tietenkin Päätalo. Hirsirunkoinen, 3-kerroksinen, vuonna 1924 rakennettu ja pieni kuin käkikello. Tässä albumissa kurkistetaan olohuoneeseen. Olohuoneemme on kodikas koska kalusteet ovat "käsin poimittuja", vuosien varrelta valikoituneita yksilöitä joilla on kaikilla ollut hyvä syy päätyä meille. Anopin astiakaappi, molemmilla "omat tuolit", upottava sohva ja romulöytö sohvapöytänä. Bonuksena alkuperäinen, toimiva kakluuni. Matto on monen vuoden toteutunut haave ja stereotaso on mittatilaustyö levyjen keräilijälle. Musiikkia, lepoa ja rentoutumista!